Lopulta sain jonkinlaisen hahmotelman tulevasta mekosta päälleni ja silloin se iski. Hääkuume. En ole koskaan halunnut häitä, en päivää "prinsessana", en olla huomion keskipisteenä. Nyt halusin. Kylläkin hyvin pienimuotoisesti. Perheet, muutama hyvä ystävä ja sukulainen. Noin kolmisenkymmentä henkeä me mukaanluettuina. Käräjäoikeuden tuomari vihki meidät Tervatoppilan Marskin salissa 21.07.2012. Ihana päivä - aurinkoinen - mutta viileä.
Ja viileyttä kyllä kaivattiinkin tässä mekossa, se kun peittää kaiken muun paitsi dekolteen. Hyvin burdamainen malli, lähes jokaisessa ostamassani Burdassa on aina jossakin vaatteessa rypytys rintojen välissä. Niin tässäkin. Halusin yksinkertaista ja yksinkertaista myös sain. Päällepäin. Muutoin meinasin menettää uskoni mekon valmistumiseen. Vielä häitä edeltävänä iltana ompelin käsin mustan pienillä helmillä koristellun pitsin kiertämään mekkoa.
Olen muuten laihtunut (ainakin) 11kg tuosta päivästä, hurraa! :)
Mekko ->
Dekoltee ->
Äiti ja poika ->
Kauniita kuvia :) Todella isotöisen ompeluksen olet kyllä jaksanut tehdä.
VastaaPoistaKiitos :) Juu, oli siinä iso homma, mutta valmista tuli. Kumma etten noita helpompia meinaa saada valmiiksi, UFO-pino vaan kasvaa.
PoistaTodella upea mekko :)
VastaaPoistaNo huh minä en ikinä sais nuin suuritöistä vaatetta tehtyä, nostan sulle hattua, upea mekko!
VastaaPoistaVau, todella kaunis mekko! Hatunnosto täältäkin ;)
VastaaPoistaKiitos kaikille :) Itse ihmettelen, kuinka sain tämän aikaiseksi, mutta en millään saa valmiiksi perusvaatteita ja esim. kanttaaminen on varsinainen kompastuskivi. Teen sen kaula-aukkoon samoin kuin hihoihin pitkät resorit. UFO-pino vaan kasvaa kasvamistaan :/
PoistaKaunis mekko!
VastaaPoista