Fantit saapui - mitä siitä syntyi?

Jälleen kerran olen onnistunut pitämään pitkän ompelutauon. Nyt sille on sentään hyvä selitys - ollaan etsitty toimitilaa Tilkkukorille, löydettyämme "sisustettu" sitä, odoteltu kankaita ja laitettu uusia tuotantoon. Roudasin jopa koneeni Tilkkukorille siinä toivossa, että siellä tulisi ommeltua hiukan useammin. Ei ole häiriötekijöitä illan tunteina, kuten kotosalla. Leikkuupöydällä oli mahtava piirtää kaavat ja leikata kangas. Kerrankin tilaa ja oikea työskentelykorkeus! Pöydästä kiitos kuuluu isälleni, joka järjesti valmistuksen ja toimitti pöydän kolmessa osassa paikalle ja vielä kasasi sen.

Fantit-joustis (suunnittelu Leena Renko) saapui viime viikolla ja mitäs siitä sitten ensimmäisenä (ja tähän mennessä vielä ainoana) ompeluksena syntyi? Vaimonhakkaajapaita. Rakkaalle miehelleni. Kamala nimi, söpö päällä :D Tosin mieheni ei suostu pitämään sitä, kuten ei mitään muutakaan itsetehtyä, julkisesti. Mutta täällä kotona saan painaa pääni Fanttien peittämälle massulle, muutamien hajamielisten hiustensilitysten kera. Onhan se kyllä paras paikka maailmassa <3

Kyllä minä vielä ompelen itselleni Fanteista mekon, vaikkapa työasuksi ;) Ja muutakin, kunhan pääsen sinuiksi uuden peittarini kanssa (selityksen makua...).

Ensi viikolla saamme kuudessa ihanassa herkkuvärissä upean Naapuri-puuvillan. Kuosin on suunnitellut Sanni Takkinen ja kangas on valmistettu Suomessa.

Fantit on tilattavissa Tilkkukorin verkkokaupasta ja Naapuri päivitetään sinne sen saavuttua ensi viikolla.

 

 

 

 

Herkullista, eikö? :)

Pari kampetta ja harvinaisia sovituskuvia

Tein poitsulle hupparin, housut ja perusraglanpaidan mukaan mummulaan Pääsiäiseksi. Poika käyttää kokoa 134/140cm ja tein 134cm kokoiset kaikista. Mutta kuinkas kävikään... Telttoja. No, seuraavista tiedän tehdä hiukan pienemmät - polviin saakka ylettyvä huppari kun ei ole kovinkaan käytännöllinen.

Poika näki ompeluryhmän sivulla kuvan lippapiposta ja halusi itselleenkin sellaisen. Ja kuinkas sattuikaan, vahingossa olin napannut palan trikoota matkalaukkuun. Eli kokeilemaan. Suuntaviivoja katsoin Tikbumsan blogista. Äitini ei ole ommellut pitkiin aikoihin, joten silitettävää tukikangasta ei löytynyt eikä liioin vahvaa puuvillaakaan. Lopulta kaapin perukoilta löytyi pussi, jossa oli hääpuvustani jäänyttä jämäkkää satiinia. Sitäpä lipan sisään siis :D Poitsu tykästyi pipoon ja tilasi heti lisää useissa eri kuoseissa.

Kunkkujoustis Hannan Kankaasta, ruskea joustis ja vetskari Metsolasta, resori mistä lie. Inkkaritrikoo Lillestoffilta, raitaresori ja Lohishupparin neulokset Majapuulta, pääkallotrikoo Saksasta Michasilta. Kaava muokattu OB:n Patchwork Girlista.

Tässä muutama harvinainen sovituskuva ->

  

Pikkuinen pupujussi metsässä loikki

Pikkuinen pupujussi metsässä loikki

Pinkki vai valkoinen, väri on turkin sen?

Metsämme taipuu moneksi. Niin pojille kuin tytöille, miehille ja naisille. Monenmoisissa ompeluksissa. Tämä Metsä lähtee ilahduttamaan siskontyttöäni. Kaava on oma, mutu-tuntumalla piirretty tunika/mekko (koko noin 120cm) ja pupu löytyi aplikoitavaksi OB nro 4/12. Pupu pinkkiä joustofroteeta Hannan Kankaasta ja resori Fabriinasta. 

Henkarin näpertelin illansuussa vältellessäni ompelemista. Henkari, kangasta, vanua, vähän koristeita ja voilà :)

Minun Metsäni

Voi että kuinka jännittäviä hetkiä olemme eläneet syksystä tähän päivään alueemme ompeluharrastajien kesken. Ensin tuli ehdotus omasta kankaasta, sen jälkeen rattaat alkoivat pyöriä kohti unelmaa. Saimme tehdä ikioman kankaan yhteistyössä Hannan Kankaan kanssa. Kuosin kankaallemme suunnitteli Leena Renko, materiaali on joustofroteeta. Ihanat ja reippaat puuhanaisemme saattoivat projektin loppuun leikkaamalla satoja metrejä kangasta ja eilen saimme omat Metsämme hypisteltäväksi. Ja kyllä sitä hypistelinkin :) Kangas myytiin ennakkoon ompelua harrastavalle ryhmällemme, eikä tätä saa enää mistään. Ihanaa, omaa kangastamme <3 Ostomäärää tai kankaan käyttöä myyntiin valmiina vaatteena ei rajoitettu.

Omasta Metsästäni halusin tehdä heti hupputunikan Amelian kaavalla. Tällä kertaa jätin taskut pois ja tein selkeästi lyhyemmän version farkkujen kanssa käytettäväksi. Tässäpä siis esimakua Metsästä, monia ompeluksia palastani on jo suunnitteilla ja ne tullaan näkemään blogissani myöhemmin :)

Viimeiset kuvat joulukuusen edessä, tänään on aika riisua Joulu kotoamme pois.

Värjäystä osa 2

Aikaisemmin postasin kuvan värjäämistäni Metsolan pallojoustiksista ja mainitsin, että lisääkin on. Värejä en ole millään saanut kuvattua todenmukaisiksi, mutta tässä kuvassa värit ovat melko lähellä oikeaa väriä. Muut kankaat ovat saaneet värikylpynsä ihan vain mielenkiinnosta, Metsolan punainen leveäraitajoustis sen sijaan on värjätty siksi, että punainen väri levisi valkoisiin raitoihin. Jälleen yksi todiste Metsolan huonosta laadusta.

Vihreä Ralliraita sai sekä violetin, että limen värikylvyn ja lopputulos on kiva. Luonnossa lime on raikkaampi ja kirkkaampi kuin kuvassa. Metsolan leveäraita kävi keltaisessa kylvyssä ja on nyt ihanan pirtsakka. Musta salmiakki värjäytyi violetiksi ja vihreä sekä punaiseksi, että pinkiksi. Vihreässä salmiakissa vihreät osat ovat nyt ruskeat. Etenkin pinkki on herkullinen :) Kaikki värjätty Dylonin pesukoneväreillä.

Ralliraita ja musta salmiakki Hannan Kankaasta, vihreä ruutu Royal-tuotteelta.