Häämekon väkerrystä ilman tietoa hääpäivästä

Ostin joskus alkutalvesta ruotsinkielisen Burdan, jossa oli isokokoisille suunnattuja kaavoja häihin, sekä häämekko. Ilman tietoa päivämäärästä tai siitä, että menemmekö edes naimisiin (kihloissa olimme kyllä), ostin Eurokankaasta 5 metriä paksua satiinia ja kiikutin kankaan sekä kaavan vanhempieni luokse. Yhden viikonlopun verran piirsimme äitini kanssa kaavoja ja leikoimme kangasta. Siitäpä alkoikin melkoinen urakka. Ompelin ja purin, ompelin ja purin. Ja itkin ja ompelin ja purin.

Lopulta sain jonkinlaisen hahmotelman tulevasta mekosta päälleni ja silloin se iski. Hääkuume. En ole koskaan halunnut häitä, en päivää "prinsessana", en olla huomion keskipisteenä. Nyt halusin. Kylläkin hyvin pienimuotoisesti. Perheet, muutama hyvä ystävä ja sukulainen. Noin kolmisenkymmentä henkeä me mukaanluettuina. Käräjäoikeuden tuomari vihki meidät Tervatoppilan Marskin salissa 21.07.2012. Ihana päivä - aurinkoinen - mutta viileä.

Ja viileyttä kyllä kaivattiinkin tässä mekossa, se kun peittää kaiken muun paitsi dekolteen. Hyvin burdamainen malli, lähes jokaisessa ostamassani Burdassa on aina jossakin vaatteessa rypytys rintojen välissä. Niin tässäkin. Halusin yksinkertaista ja yksinkertaista myös sain. Päällepäin. Muutoin meinasin menettää uskoni mekon valmistumiseen. Vielä häitä edeltävänä iltana ompelin käsin mustan pienillä helmillä koristellun pitsin kiertämään mekkoa.

Olen muuten laihtunut (ainakin) 11kg tuosta päivästä, hurraa! :)

Mekko ->

Dekoltee ->

Äiti ja poika ->