Ihanaakin ihanampaa velouria

Tässä on ollut kaikenlaista järjesteltävää ja mietittävää, joten ompelu (juu, jatkuva ompelujumikin on kyllä päällä...) on jäänyt vähiin. Teimme jokunen aika sitten extempore-reissun Rolloon muutaman ompelukaverin kanssa ja tietenkin suunnaksi Ikean lisäksi otettiin Ottobre, siellä kun oli -20% kaikista normaalihintaisista kankaista sekä pöytä pullollaan ihania trikoita 7€/m. 

Ihastuin tähän velouriin, luonnossa tässä on kaunis hopean hehku. Tein mekon samalla omalla kaavalla kuin tämän Soulbird-mekon, erona upotetut taskut. Ensimmäistä kertaa nekin. Lisäksi ompelin suoriin, vajaamittaisiin hihoihin pienet puhvit sekä hihansuihin pitsiä. Pitsi koristaa myös kaula-aukkoa.

Muotolaskokset löytyvät jälleen vaakasuoraan rintojen kohdalta, pystysuoraan alta ja takaa.

Halusin vielä pipon mätsäämään mekkoon. Perusruttupipo, jossa koristeena pitsirusetti ja nappi.

Kaava oma, velour ja pitsi Ottobre, nappi Ompelusopen kätköistä. Josko ne loputkin kankaat nähtäisiin ennen kesää vaatteina. (Pahoittelut kuvien huonosta laadusta, järkkärini on sanomassa sopimustaan irti.)

EDIT. En täällä blogissa juurikaan ole ottanut kantaa kankaiden laatuihin, mutta haettuani Onni ja Ilonan Aurinko-joustofroteen postista ja pestyäni sen on pakko avautua. Ihanan auringonkeltainen väri haalistui pesussa ja mustissa auringon reunoissa väri näyttää olevan vain joustiksen lenkin päässä, niin pahasti valkoinen pohja paistaa läpi jo pelkästään viikkaamalla kankaan. Kuin yö ja päivä ko. joustis ja postauksen velour. Kuluttajana sitä tietysti odottaa saavansa laatua maksettuaan suht suolaisen hinnan. Tokihan se harmittaa, kun käsissä on 2,5m kangasta, josta ei huonon laadun vuoksi halua tehdä mitään. Niitä laadukkaita kankaita onneksi enimmäkseen tulee tuotannosta nettikauppoihin. Oli pakko avautua, kun joka kerta kävellessäni Ompelusoppeni ohi kangas osuu silmiin lisäten pettymystä kerta kerralta. Ehkä tungen sen jonkin pinon perälle.

Pari paitaa ja pussihousut

Tällä kertaa valmistui ihan perusvaatetta vaatevarastoa täydentämään. Majapuun merinovillaisesta Omppukukasta ompelin perusraglanpaidan tiukoilla resoreilla ja resorivyötäröllä. Lämmin kuin mikä eikä kutita pahasti atooppista ihoanikaan. Lainassa ukkokullan merinovillainen tähtipipo (kuka nyt jaksaa laittaa hiuksia sunnuntaina).

Keltapalloinen neulos on myöskin Majapuulta ja tehty samaisen perusraglanin pohjalta. Yritin muokata kaula-aukkoa hiukan kulmikkaammaksi ja laitoin reilun pätkän resoria helmaan - totuus on, että paita jäi liian lyhyeksi ilman sitä. Nappi köllöttää kaula-aukolla, kun jotenkin sakset lipsahtivat tekemään reiän kankaaseen. Niin ne lipsahtivat myös taaksekin, sen peitin labelillani.

Pussihousut on Metsolan mustaa (?) velouria, summassa leikattu oma kaava. Mukavat jalassa, velour on todella laadukkaan oloista. Näitä lisää. Käytän talvella saappaita, joiden sisälle ei mahdu paksut lahkeet eikä varret mahdu lahkeisiin. Eli käytän mekkoja ja hameita. Nyt myös pussihousuja. Ehkäpä teen myös farkkukankaasta testiversiot. 

Pari paitaa jäi vielä kuvaamatta ja jälleen yksi poitsun huppari odottaa viime silausta. Aika moni poitsun vaate odottaa sitä viimeistä silausta. Pitäisi kai saada ne valmiiksi ennen kuin kasvaa ulos noista ompeluksista.

Lököä ja pipoa

Teen oloasun miehelle. Ensin lököhousut ja lopulta takin. Sellaisen väljän, jossa on korkea kaulus ja taskut vetoketjun vieressä. 

Nyherrän kankaan kanssa. Se ei ole mitään herkkukangasta, mutta tilattu Itävallasta, kun oikeaa väriä ei löytynyt Suomesta. Jeansblau. Ei saa epäonnistua, mistä muuten teen takin loppuun. Taskut ei osu samalle korkeudelle. Miten siinä nyt niin kävi?

Voiko siihen laittaa jotain koristejuttua hämäykseksi, se kysyy. En mä tiedä, ei kai. Ne nyt vaan on eri korkeudella. Ompelen kuitenkin ötökkänauhaa. Ei mun mies tykkää ötököistä. Se tykkää nopeista autoista, hienoista kitaroista ja rokista. Nyt sillä on ötököitä vaatteessa. Olis mulla ollut tähtinauhaakin, mutta en laittanut sitä ettei luulisi itseään tähdeksi.

Vaikka on se oikeasti tähti. Mun tähti. Se on mun tuki ja turva. Mun kallio. Mun lohdutus. Mä saan purkaa siihen mun demoneita ja surua ja se jaksaa maalata mulle tulevaisuuden. Sanoo rakkaaksikin joka päivä. Ja se on mun oma.

Ettei sen päätä palelis pakkasilla, teen vielä pipon Majapuun tähtimerinovillasta. Tähteä tähdelleni.

Mulle Omppukukkamerinoa Lontoon syysviimaan.

Velour ja resori Itävallasta, vetoketju omista varastoista, ötökkänauha Michas Stoffeckelta Saksasta. Kaava takkiin OB 5/11 Saturday Chilling, koko 46, hupun tilalla kaulus ja sivutaskujen tilalla kengurutaskut. Housujen kaavan alkuperää en muista. Tähtimerinovilla ja Omppukukka Majapuulta.

Velourhousuja

Pojalle on ollut tarkoitus urakoida niin paitoja kuin housujakin. Hiukan on urakka pettänyt, mutta parit housut farkkubögien lisäksi sain aikaiseksi muutama päivä sitten. Yhdet vielä odottaa jo valmiiksi leikottuna, niiden aika lienee innostuksen iskiessä.

Kaavana molemmissa housuissa sama Odakota kuin farkkubögissä. Nyöriä en laittanut näihinkään, lisäksi tein turkoosien housujen toisen lahkeen kolmessa osassa laittamalla siihen värikästä JNY:n aaltovelouria. Tiedä sitten kelpaako poitsulle, mutta äiti tykkää :)

Toinen tasku myös aaltovelourista piristämään yläosaa.

EDIT. Sain tänään harvinaisen sovituskuvan poikani ukilta. Poitsu on käymässä mummulassa ja tällä kaavalla tehdyt kolmet housut odottivat siellä kokeilua. Housut on sopivat, joten Odakotalla teen vielä muutamat housut. Varmaankin joustiksesta ja sametista vaihtelun vuoksi. 

Nämä turkoosit aaltovelourilla maustetut bögät päätyivät kuulemma suosikiksi :)

Ja nämä ihan peruskirkkaansininiset.

Tikrupipo

Siskoni pyysi ompelemaan pipon tyttärensä päiväkodin arpajaisiin. Pipon piti  tietenkin sopia sekä tytölle, että pojalle, arvonnasta kun oli kyse. Mietin hetken sopivaa kuosia ja mallia ja päädyin Tiikerivelouriin sekä neliön malliseen pipoon. Suloiset tiikerinpennut pehmoisessa luomuvelourissa sopivat päiväkoti-ikäiselle tytölle ja pojalle. Ja itseasiassa siitä tulee myös kotihuppari itselleni :)

Päällinen siis pehmoista luomuvelouria ja vuori poltetun oranssin väristä velouria. Pitäisi lämmittää pientä päätä. Lapun toiselta puolelta löytyy pesuohjeet.

Toivottavasti arvonnan voittaja tykkää piposta :)

Rennosti kotona

Tässä laihtuessa on kotibögät käyneet isoiksi - kuluneisuudesta puhumattakaan - joten päätin tehdä rennot kotihousut. Sitä jumpsuitin kaavaa odotellessa ;) Kimppatilauksen mukana tuli poltetun oranssin väristä velouria, jonka olin ajatellut sopivan hyvin pariksi Käpysen Tiikerivelourin kanssa. Ompelusopessani pyöriessäni huomasin värin sopivan monen muunkin kuviovelourini kanssa, joten nyt tulee valinnanvaikeus mistä teen tälle kaveriksi kotihupparin. Voihan niitä tehdä useammankin, mikäli innostusta riittää.

Kaavana on OB 5/11 Loungers pienin muutoksin. En laittanut vyötärölle kuminauhaa ja nyöriä vaan mukavan rennon resorin. Housut kapenevat aikalailla ja pituuttakin näillä on todella reilusti, mutta halusin silti laittaa resorit vielä lahkeensuihinkin. 

Tällä kertaa napsaisin pään pois, kun ei ollut oikein hyvä kasvopäivä.

Ja ei, en ole raskaana. Se on vaan mun mahani. Tikrua, Ruiskukkaa vaiko Kurrea? Siinäpä pulma.

Pipovaihto vol.2

Nyt pitäisi sitten olla minunkin tekeleeni omistajallaan, joten uskallan sen tänne laittaa. Pähkäilin ja pähkäilin eri kuosien ja mallien kanssa, kun halusin toteuttaa mahdollisimman hyvin pipoystäväni lempivärit. Hiplailin kankaita ja aina kun päädyin johonkin iski epäilys. Onko tämä kuitenkaan kiva? Jos tämä onkin tylsä? 

Lopulta päätin tehdä pipon velourista, johon rakastuin sitä tilatessani. Todettakoon tässä, että harmittaa niin vietävästi, etten tilannut enempää kuin pariin pipoon, olisi ollut ihana tehdä siitä huppari. No, se on nyt ulottumattomissani järkyttävien postikulujen vuoksi. Muutoin tilaisin sitä lisää heti :)

Tässäpä pipo uusimman OB:n Ounasvaaran kaavalla toteutettuna -> 

Toivottavasti pipo on saajalleen mieluinen. Itse tykkään mallista, se kun lämmittää niin niskaa, korvia kuin otsaakin. Päällinen neulotun näköistä velouria, tupsu sinapinkeltaista Nallea ja vuori sinapinkeltaista trikoota. Tupsun voi halutessaan napsaista pois, jos ei sellaisista tykkää. Kaiken kaikkiaan oli kiva osallistua, ylläripaketin saaminen oli ihanaa. Mielelläni osallistun tulevaisuudessakin vastaavanlaisiin vaihtoihin :)